Näytetään tekstit, joissa on tunniste verkko-opiskelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verkko-opiskelu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Miltä verkko-opettajasta tuntui opiskella verkossa?

"Tämä kurssipaketti, jota nyt siis ryhdyin suorittamaan etänä, houkutti nimenomaan etäopiskelukokemuksena. Millaista olisi opiskella kotoa käsin oman työhuoneensa rauhasta? Entä se paljon puhuttu yhteisöllisyys? Entä houkutus avun käyttöön tehtävissä? Millainen on aikuisopiskelijan ohjaustarve? Mm. näitä asioita pitää pohtia tulevissa kirjoituksissa."
Aivan lopuksi palaan siihen, mitä pohdin aivan aluksi ja kerron, miltä etäopiskelukokemus tuntui. Lyhyesti sanottuna: loppujen lopuksi se tuntui oikein hyvältä ja omakohtaiselta.

A room of one's own

Oma työhuone on hyvä opiskelupesä ja sinne sulkeuduinkin n. kahden viikon välein yleensä sunnuntai-iltaisin kirjoittamaan tuotokseksi niitä ajatuksia, joita olin viikon aikana haudutellut. Joillain kursseilla tuntui, että olisin saanut arkiviikon aikana useamminkin vilkuilla kurssikirjoja, jotta olisin sitten sunnuntaina edes hieman helpommin tiennyt, mistä löytyvät tarvittavat asiat ja hyvät viittauskohdat. Toisaalta samoja kirjoja oli käytössä usealla kurssilla, joten loppuvaiheessa opintoja alkoi olla jo hyvä käsitys siitä, mitä mikäkin kirja sisälsi.

Oman työhuoneen lisäksi tein opintotehtäviä välillä myös reissun päältä, esim. kevään viimeisen opintotehtävän kirjoitin loppuun laivan kannella matkalla Suomesta Saksaan ja äskeisen palmunalusloman aikana seurasin vertaisarvioinnin kehittymistä 7 tunnin aikaeron turvin. Joustavuus oli siis ehdottomasti tämän opiskelutavan paras puoli.

Yhteisöllistä vai yksilöllistä oppimista?

Verkko-opetusta ja verkossa opiskelua vastustavat vetoavat usein yhteisöllisyyden puutteeseen: ilman toisia ihmisiä ei oppimisesta tule mitään eikä verkossa voi olla aitoja ihmiskontakteja. (<-- Kyllä, nyt yleistin.) Näin aikuisopiskelijan näkökulmasta katsottuna verkko-opiskelu työn ohessa on oikein vapauttavaa. Kun työviikon aikana ihmiskontakteja on usein liiankin kanssa, on ihanan yksinkertaista sulkeutua kammioonsa opiskelemaan ja kirjoittamaan ja oppimaan. Ja aivan itseksensä, yksin ja omaehtoisesti. Joissakin tehtävissähän meillä oli vertaisarviointia, mutta sekin oli varsin yksilöllistä suorittamista. Ja minulle se sopi oikein hyvin.

Yhteisöllisyys ja ihmiskontaktit ovat näiden verkko-opintojen aikana hoituneet opettajan toimesta live-webinaarien ja Connect-päivystysten avulla, ja opiskelutovereita olen "tavannut" suljetussa Facebook-ryhmässämme. Siellä olemme tsempanneet toinen toisiamme, jakaneet materiaalivinkkejä ja kertoneet tuntemuksistamme opintojen kuluessa. Ketään näistä opiskelukavereista en ole tavannut livenä, mutta silti heistä on tullut osa verkostoani. Ryhmä näemmä jatkaa toimintaansa myös opiskelujen jälkeen: juuri äsken eräs meistä kysyi vinkkejä uutiskirjeen tekemiseen ja vastauksia oli tullut jo useita.

Luottamus

Omien opettajavuosien aikana opetin verkossa oppiainetta, jossa koko ajan piti epäillä opiskelijan motivaatiota tehdä omat tehtävänsä itse. Nyt opiskelin itse vapaaehtoisesti sisältöjä, jotka kiinnostivat ja motivoivat minua. Ei olisi tullut mieleenikään tehdä tehtäviä väärinkäyttämällä lähteitä tai apukeinoja, tai teettää tehtäviä jollakulla muulla. Minun omasta oppimisestanihan se olisi ollut pois.

Ei tartte auttaa

Opiskelijaryhmämme koostui tietenkin yksilöistä: toiset olivat enemmän hukassa, pihalla ja ulkona kuin toiset, mitä esim. tehtävänantoihin tuli. Aiemminkin jo pohdin, johtuuko moinen suomalaisen ja ruotsalaisen luonteenlaadun eroista. Toisaalta kyse voi olla myös iästä: tuntui siltä, että ryhmämme iäkkäimmät opiskelijat halusivat varmistella kaiken ohjeistuksen yksityiskohtaisesti  opettajalta.

Toisilla saattoi olla myös teknisiä ongelmia, jotka vaikeuttivat opiskelua. Jos esim. palautuskäytäntö poikkesi jotenkin totutusta, oli osa opiskelijoista varmasti pulassa. Näin kävi esim. koodauskurssilla, jossa tehdyt työt piti siirtää ftp-ohjelman avulla omaan public-kansioon ja siten julkaista tuotokset nettiin. Perusjuttu semmoiselle, joka on kotisivujen kanssa puljannut aiemminkin, mutta selvästikin vaativampi tämä toimenpide oli opetella yhtä kurssia varten, jos ei aiempaa kokemusta asiasta ollut. Kurssin aikana kävi niinkin, että opiskelijat tietenkin ryhtyivät auttamaan toinen toisiaan joko Fb-ryhmässä tai oppimisalustan keskustelupalstalla jo ennen kuin opettaja ehti reagoida asiaan. On siis hyvä, että verkkokurssilla on jokin vapaamuotoinen alusta, jossa tietoa voi jakaa ja apua voi kysyä.

Punkt och slut

Mutta nytpä on siis opintotaipaleeni lopussa. Virallinen todistuskin tuli postitse kotiin leimoilla ja allekirjoituksilla varustettuna. 30 opintopistettä on kasassa ja olen "webbredaktör". (Ha-hah!) Jääköön tämä opintoblogini bittiavaruuteen muistuttamaan minua siitä, että en nyt kuitenkaan aivan heti lähtisi opiskelemaan yhtään mitään. Vähään aikaan. Ehkä. Kuitenkaan.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Vähän vielä peruskysymyksiä

1) Mikä ihmeen webbredaktör?

Ruotsissa nimike näyttäisi yleisimmin olevan webbredaktör, Suomessa on monta erilaista nimikettä: verkkotoimittaja, sisällöntuottaja, verkkosisällön tuottaja, verkkoviestinnän suunnittelija tai vaikkapa webmaster.

2) Niin mikä instanssi tämmöistä koulutusta tarjosi?

Mittuniversitetet eli Sundsvallin yliopisto. Mittuniversitetet on susirajan tuolla puolen oleva ilmeisen pienehkö ja tuoreehko yliopisto, joka on sijaintinsa ja houkuttelevuutensa takia joutunut/saanut erikoistua etäopetukseen.

3) Miten sinä tämmöistä päädyit opiskelemaan?

Etsin omille opiskelijoilleni ruotsinkielistä aineistoa korkeakouluopinnoista ja surffailin päämäärättömästi studera.nu-sivustolla. Löytyikin käynnissä oleva haku 30 opintopisteen laajuiseen koulutukseen ja päätin hakea mukaan. Pääsin opiskelemaan varapaikan kautta.


4) Millä kriteereillä pääsit opiskelemaan?

Eee-een tiedä. Olen FM, pääaineena olen opiskellut ruotsia ja sivuaineina englannin ja suomen opintojen lisäksi opettajan pedagogiset opinnot. Jostain syystä pääsin mukaan ryhmään, jossa muut opiskelijat olivat pääasiassa viestinnän tai markkinoinnin ammattilaisia.

5) Oliko opiskelu maksullista?

Ei ollut lukuunottamatta kirjoihin menneitä roposia. Eläköön EU, eläköön pohjoismainen yhteistyö!

6) Mitäs seuraavaksi ajattelit opiskella?

En mitään vähään aikaan...

torstai 19. tammikuuta 2012

Miten akan kävi?

Ei vielä mitenkään.

Tammikuussa olisi ollut kontaktiviikonloppu Sundsvallissa, mutta olosuhteista johtuen olin uupunut, enkä jaksanut lähteä rynnimään keskeltä Suomea keskelle Ruotsia. Päätin tehdä kontaktiviikonlopun työtkin etänä eli uusintatenttinä - etäsuorittaminen oli siis vaihtoehtoinen suoritustapa. Näiden tehtävien tekeminen on nyt sitten venynyt ja viimeisiä tehtäviä yritän ryhtyä miettimään vasta nyt.

Ennen joulua sain kuitenkin tehtyä tämän viimeisen kurssin ensimmäisen osion eli projektisuunnitelman. Tein sen omaan toiminimeeni liittyen. Tehtävässä piti organisaatiokuvauksen ja muutamien agile-menetelmää koskevien pohdintojen lisäksi olla seuraavat elementit:

1. Projektin perustiedot (nimi, tilaaja)
2. Tiivistelmä tavoitteista
3. Tausta ja tarkoitus (projektitavoitteet ja hyöty sekä rajoitukset)
4. Mitä vaaditaan, jotta projekti toteutuisi?
5. Nykytilanteen analyysi
6. Kohderyhmäanalyysi
7. Aikataulutus välietapein
8. Projektiryhmä ja sen työtapa (agile-menetelmä vai perinteinen projekti?)
9. Viestintäsuunnitelma
10. Riskien arviointi

Arviointeja tuosta suunnitelmasta ei ole vielä tullut, mutta sen sijaan saimme viimeisen tehtävänannon. Siinä meidän uusijoiden pitää case-esimerkin avulla tehdä webbiprojekti, jossa luodaan webbistrategia kuvitteelliselle majoitusyritykselle (= perinteinen perhehotelli Tänndalenin laskettelukeskuksen tuntumassa). Strategiassa suunnitellaan yrityksen verkkoläsnäolon edellytykset ja toimenpiteet, tehdään kohderyhmäanalyysi ja avataan projektin kulkua (work breakdown structure). Lisäksi luodaan visuaalinen ehdotus, mock-up-versio, yrityksen nettisivuston etusivuksi. Tehtävän viimeisessä osassa esitellään tämän kuvitteellisen "Tunturituvan" markkinointia: missä kanavissa digimarkkinointia tehtäisiin, miten hakukoneoptimointi otetaan huomioon, mitä sisältöjä digimarkkinointiin tuotetaan ja miten menestystä arvioidaan.

Nyt vasta siis katsotaan, miten akan käy. Onnistuuko akka suorittamaan 30 opintopistettä täysin etänä vai ei?

perjantai 28. lokakuuta 2011

Opin ja koodaan ja opin

Koodi-koodi-koodi. Se on  yhä vain ajatuksissani, kun kohta siirrymme marraskuun puolelle ja toiseksi viimeiselle kurssille. Juuri päättyneestä Webbpublicering-kurssista jäi siis polttava kipinä webbisivujen vääntämiseen. Ajatella! Kaikki nämä vuodet editori-ihmisenä ja nyt vihdoin valaistuin!

Webbpublicering-kurssilla oli wiki-tehtävän lisäksi kaksi koodaustehtävää: ensimmäisessä piti muokata olemassa olevassta html-tekstipötkelöstä miellyttävän näköinen nettisivu ainoastaan CSS:n avulla ja toisessa piti luoda kokonaan tyhjästä esittelysivu. Lisäksi piti purkaa koodi auki selostamalla, mitä mikäkin tägi saa aikaan. Ensimmäisestä tehtävästä saatiinkin jo arvosana ja olen ihan tyytyväinen B+:aan.

Tästä päättyneestä kurssista on ehdottomasti hyötyä sekä uudessa (ok, ei enää niin uudessa) päivätyössäni että sivuprojekteissanikin. Päivätyössäni aukenivat CSS:n salat kertaheitolla ja sivuprojekti-toiminimelleni tekaisin heti saman tien kurssin opeilla nettisivut. Ylpeänä kerron, että validaattori näytti vihreää!

Nyt on sitten alkamassa paketin toiseksi viimeinen kurssi: Producera för webben. Siinä on kaksi kurssikirjaa nettilähteistön lisäksi, Making Media - Foundations of Sound and Image Production sekä Digital Storytelling. Kirjojen nimet jo kertovat, mistä kurssissa on kyse. Kurssin isoin tehtävä vaikuttaa mielenkiintoiselta: pitää tehdä ideakuvaus tilattavasta projektista esim. videoinnista. Storyboard-väsäystä siis tiedossa..! Jesh, pääsee piirtämään!

Oppimisen tulevaisuus on nyt

Tänään päivätöitteni puitteissa istuin seminaarissa pohtimassa oppimisen tulevaisuutta. Sielläpä yleisöstä pontevasti julistettiin, että eivät ne koneet mitään muuta. Kumma juttu vain, että tällä tavalla etäopiskellen ja itsenäisesti tuottaen opin ihan hirmuisan paljon uusia, mielekkäitä juttuja! Ja kaiken tämän opin samalla kun käyn töissä ja elän elämääni. Koska joustava opiskelumuoto mahdollistaa oman ajan hallinnan, ei minun tarvitse nuokkua esim. viikonloppuopetuksen kontaktitunneilla leikkimässä terhakkaa. Ja kaikkea oppimaani voin koko ajan verrata aiemmin oppimaani ja soveltaa heti käytäntöön. Kuulostaa oppimisen muutokselta, tycker jag.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

"Blir det avdrag?"

- Tuleeko tästä pistevähennyksiä? kyselevät ruotsalaiset opiskelutoverini parhaillaan tietokoneen näytöllä chatissä ja FB-tukiryhmässä. On sunnuntai-ilta ja muutaman tunnin päästä on oppimistehtävän deadline. Itse en mieti etukäteen menetettyjä pisteitä vaan sitä, saanko edes ylipäätään vaadittua tehtävää tehtyä ajoissa. On ollut nimittäin niin syksykiireväsyttävä viikko, että en ole ehtinyt paneutua tehtävään lainkaan viikolla. Viime hetkellä päätin myös vaihtaa tehtävissä käyttämääni esimerkkikeissiä, joten aivan selvästi halusin haasteita itselleni näin sunnuntai-illaksi.

Pistevähennysten kysely osoittaa, että monet opiskelutovereistani ovat kontrolloivan palautteen kahlitsemia. He kyselevät yksityiskohtaisia ohjeita tehtävän suorittamiseen Connectissa päivystävältä opettajalta, pohtivat palautettavan tekstin pituutta ("Blir det avdrag om texten är för lång eller kort?") ja ovat pakahtumaisillaan huolesta, mikäli annetuissa ohjeissa on yksikin kohta, jonka opiskelija voi tulkita monimuotoisesti: "Vad menar de med det här?"

Toisaalta kyse voisi olla myös kulttuurieroista: onko ruotsalainen suomalaista tottumattomampi itsenäiseen työskentelyyn ja onko hän varovaisempi tarttumaan toimeen? Tämä verkko-opiskelijaugri ei nimittäin paljoa opettajan ohjeita tulkitse, vaan kun tehtävän teon aika on, hän säntää toimeen.

Toki toimeen tartutaan vasta sillä viimeisellä minuutilla, niin kuin tänään. Se lienee yleismaailmallinen ilmiö.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Kesä - sommar!

Kiri, kiri!
Kesä tuli ja kasassa on nyt 15 opintopistettä. Elokuussa kurssipaketin suorittaminen jatkuu jälleen ja edessä on toiset 15 opintopistettä sekä tammikuinen kontaktiviikonloppu Sundsvallissa. Huomioita matkan varrelta:

1) Webbredaktör är poppis!
- siis ainakin Ruotsissa. Esim. Twitterissä pyöriessä tuntuu siltä, että todella moni ilmoittautuu alan tekijäksi tai toimijaksi ja kun seuraa vapaita media-alan työpaikkoja Ruotsissa, haetaan verkkotoimittajia tai sisällöntuottajia moneen paikkaan. Täällä Suomessa en ole vielä törmännyt aivan hypersuperisti moisiin ilmoituksiin. Onko "verkkotoimittaja" edes hyvä sana kuvaamaan tuota ammattikuntaa? Miten kääntää termit "webbredaktör" tai "kommunikatör" kuvaavasti?

2) Att studera på nätet är krävande - och givande. 
Kliseisesti totean, että vaativaa mutta antoisaa on ollut tämä kevät - osin tietysti myös uusien työkuvioiden takia. Tämän kokemuksen perusteella (ja myös suoritettujen opintopisteiden valossa) voin kuitenkin sanoa, että verkossa opiskeleminen sopii minulle. Arvosanat eivät ole olleet tässä projektissa pääasia, mutta iloista on ollut myös huomata, että olen onnistunut yksittäisten tehtävien tasolla napsimaan aivan parhaimpiakin arvosanoja. Vaikka ruotsin kielessä piehtaroinkin, jännitti "vieraalla" kielellä opiskelu kuitenkin hieman.

3) Har jag lärt mig någonting nytt?
Osin lähdin tähän projektiin kartoittaakseni ruotsalaisten etäopetustekniikoita ja -tyylejä, ja niistä olen jotain oppinutkin. Voin myös tyytyväisenä sanoa, että olen oppinut jotain verkkosisältöjen tuottamisestakin. Hyödyllisimmät tänä keväänä opiskelemani kurssit ovat ehdottomasti "Strategisk webb" sekä "Skriva för webben".

Kevään viimeisten opintotehtävien kanssa tuli melkeinpä klassisesti hieman kiire, kun työt painoivat päälle ennen lomaa. Viimeisten kirjoitustehtävien deadlinet olivat niin lähekkäin, että autolomalle lähtiessä piti ottaa läppäri mukaan ja kirjoitella viimeinen tehtävä valmiiksi laivalla Travemündeen. Ilmeisesti merituuli virkisti aivoja niin sopivasti, että viimeinen tehtävä meni nappiin: täydet pisteet ja arvosana A. Jee, tapu-tapu!

perjantai 27. toukokuuta 2011

Videot opetuksessa. Taas kerran.

Opiskelemassani kurssipaketissa on käytetty paljon opetusvideoita. Tässäpä pohdintoja erilaisista opetusvideoista sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta katsottuna.

Videotyyppi 1
Opettaja seisoo kameran edessä, diat vaihtuvat taustalla.

  • Plussat:
    - Opettaja tulee lähelle opiskelijaa ja opiskelijalle tulee tunne, että ihmisiähän tässä ollaan.
    - Jos opettaja on hyvä esiintyjä, on videota mukava ja helppo seurata
  • Miinukset:
    - Jos opettaja ei ole luonnollinen esiintyjä, tulee helposti Tesvisio-fiilis
    - Jos slaidit eivät ole tarpeeksi mielenkiintoisia tai asia esitetty jouhevasti, opettajan olemus vie päähuomion.
  • Huomioitavaa:
    - Video ei saa missään nimessä olla liian pitkä. Max 5 minuuttia on järkevä pituus.
    - Esitysgrafiikkaan on syytä kiinnittää huomiota. Ei ole mitään järkeä, että opettaja lukee ääneen samat asiat, jotka on lueteltu listapallukoiden avulla PowerPoint-esityksessä.
    - Opettajan kokovartalovideon säästäisin ehkäpä esittelytarkoituksiin yms. promovideoihin.

Videotyyppi 2
Diat vaihtuvat, opettajan ääni taustalla selventää sisältöä.

  • Plussat:
    - Opettajan olemus ei vie päähuomiota
    - Asia korostuu
    - Jos asia on tylsää, voi aina skipata dian ja siirtyä seuraavaan.
  • Miinukset:
    - Jos opettajan ääni tai puhetapa eivät ole luonnollisia, päähuomio kiinnittyy epäolennaisuuksiin.
  • Huomioitavaa:
    - Video ei saa olla liian pitkä
    - Esitysgrafiikkaan on jälleen syytä kiinnittää huomiota.
    - Esityksen sisältö kannattaa purkaa auki: mitä milläkin slaidilla on sisältönä? Mikä on videon ydin?

Videotyyppi 3

Asiantuntijan/Opettajan kertova esitys, diat sivuosassa. Jännittävin leikkauksin yritetään kohottaa tunnelmaa.
  • Plussat:
    - Jos opettaja on hyvä esiintyjä, video on ammattimaisempi kuin keinotekoinen leikitään-uutistenlukijaa-viritys.
    - Henkilökohtaisuus on läsnä: opettaja puhuu juuri opiskelijalle.
  • Miinukset:
    - Liian nopsat siirtymät ja leikkaukset heikentävät huomiointia ja vievät sivupoluille.
    - Opettajan maneerit korostuvat.
  • Huomioitavaa
    - Slaidit on syytä pitää näkyvissä tarpeeksi pitkän ajan, jotta kaikenlaiset oppijat pysyvät mukana matkassa.


Videotyyppi 4

Asiantuntijavieraan haastattelu rennosti esim. sohvilla istuen
  • Plussat:
    - Videosta voi hyvinkin tulla luonnollinen, sillä haastatellessa puhutaan toiselle ihmiselle eikä kameralle
    - Jos haastateltava on hyvä esiintyjä ja asia mielenkiintoista, videota jaksaa seurata hyvinkin parikymmentä minuuttia.
  • Miinukset:
    - Jos haastattelija ei pidä haastateltavaa ruodussa, voi aikaa tuhlaantua jaaritteluun.
  • Huomioitavaa
    - Äänen tallennus haastattelutilanteessa voi olla haastavaa: sekä haastattelijan että haastateltavan äänen on syytä kuulua videon katselijalle.


Videotyyppi 5

Luentotaltiointi pro-kalustolla
  • Plussat:
    - Poissaolon korvaaja ja joustavuuden lisääjä.
    - Läsnäolijakin voi palata käsiteltyyn asiaan esim. tenttiä tai oppimistehtävää varten kerratessaan.
    - Pro-kalustolla saadaan hyvälaatuista jälkeä aikaan.
  • Miinukset:
    - Yleensä liian pitkiä seurattavaksi kokonaan.
    - Äänen tallentaminen voi joskus olla haastavaa.
  • Huomioitavaa
    - Luentotaltioinnin sisältöä voisi yrittää purkaa jotenkin ilmoittamalla opiskelijoille, missä kohdassa on tärkeitä asioita.


Videotyyppi 6

Luentotaltiointi mobiilikalustolla (esim. kännykkä)
  • Plussat:
    - Poissaolon korvaaja ja joustavuuden lisääjä.
    - Läsnäolijakin voi palata käsiteltyyn asiaan esim. tenttiä tai oppimistehtävää varten kerratessaan.
  • Miinukset:
    - Laatu voi olla heikkoa sekä äänen että kuvan osalta.
    - Yleensä liian pitkiä videoita seurattavaksi kokonaan.
  • Huomioitavaa
    - Miten mobiilimateriaalin jako opiskelijoille tapahtuu?
    - Voisiko luennosta tallentaa vain ne tärkeät osaset ja siten pilkkoa sisältöä pienempiin palasiin?

Videotyyppi 7

Verkkoluentotaltioinnit esim. Adobe Connectin avulla
  • Plussat:
    - Poissaolon korvaaja ja joustavuuden lisääjä
    - Materiaalin jakaminen ja esitysten näyttäminen enemmän pääosassa kuin tavallisen luennon tallenteessa.
  • Miinukset:
    - Opiskelijalle saattaa taltiointia seuratessa tulla tunne, että tahtoisi kommentoida istunnon tapahtumia jotenkin.
  • Huomioitavaa:
    - Voisiko taltioinnille järjestää kommentoinnin esim. oppimisympäristön työtilaan?


Videotyyppi 8

Ohjeistukset
  • Plussat:
    - Auttavat opiskelijaa esim. työvaiheiden opettelussa tms.
  • Miinukset:
    - Jos ohjeistusvideolla edetään liian nopeasti, seuraaminen vaikeutuu
    - Jos ohjeistusvideo on liian pitkä, katsoja puutuu.
  • Huomioitavaa:
    - Onko tarpeen liittää kylkeen kirjallista ohjetta?
    - Ei saa edetä liian nopeasti.
    - Hiiren klikkauksien näkyminen on avuksi.


Kaiken kaikkiaan videoista on ollut kovasti hyötyä näissä omissa opinnoissani. Erityisesti olen pitänyt haastatteluvideoista sekä sellaisista videoista, joissa visuaaliset diat on huolella valmisteltu ja opettaja selittää niiden sisällön videon taustalla.