maanantai 5. maaliskuuta 2012

Miltä verkko-opettajasta tuntui opiskella verkossa?

"Tämä kurssipaketti, jota nyt siis ryhdyin suorittamaan etänä, houkutti nimenomaan etäopiskelukokemuksena. Millaista olisi opiskella kotoa käsin oman työhuoneensa rauhasta? Entä se paljon puhuttu yhteisöllisyys? Entä houkutus avun käyttöön tehtävissä? Millainen on aikuisopiskelijan ohjaustarve? Mm. näitä asioita pitää pohtia tulevissa kirjoituksissa."
Aivan lopuksi palaan siihen, mitä pohdin aivan aluksi ja kerron, miltä etäopiskelukokemus tuntui. Lyhyesti sanottuna: loppujen lopuksi se tuntui oikein hyvältä ja omakohtaiselta.

A room of one's own

Oma työhuone on hyvä opiskelupesä ja sinne sulkeuduinkin n. kahden viikon välein yleensä sunnuntai-iltaisin kirjoittamaan tuotokseksi niitä ajatuksia, joita olin viikon aikana haudutellut. Joillain kursseilla tuntui, että olisin saanut arkiviikon aikana useamminkin vilkuilla kurssikirjoja, jotta olisin sitten sunnuntaina edes hieman helpommin tiennyt, mistä löytyvät tarvittavat asiat ja hyvät viittauskohdat. Toisaalta samoja kirjoja oli käytössä usealla kurssilla, joten loppuvaiheessa opintoja alkoi olla jo hyvä käsitys siitä, mitä mikäkin kirja sisälsi.

Oman työhuoneen lisäksi tein opintotehtäviä välillä myös reissun päältä, esim. kevään viimeisen opintotehtävän kirjoitin loppuun laivan kannella matkalla Suomesta Saksaan ja äskeisen palmunalusloman aikana seurasin vertaisarvioinnin kehittymistä 7 tunnin aikaeron turvin. Joustavuus oli siis ehdottomasti tämän opiskelutavan paras puoli.

Yhteisöllistä vai yksilöllistä oppimista?

Verkko-opetusta ja verkossa opiskelua vastustavat vetoavat usein yhteisöllisyyden puutteeseen: ilman toisia ihmisiä ei oppimisesta tule mitään eikä verkossa voi olla aitoja ihmiskontakteja. (<-- Kyllä, nyt yleistin.) Näin aikuisopiskelijan näkökulmasta katsottuna verkko-opiskelu työn ohessa on oikein vapauttavaa. Kun työviikon aikana ihmiskontakteja on usein liiankin kanssa, on ihanan yksinkertaista sulkeutua kammioonsa opiskelemaan ja kirjoittamaan ja oppimaan. Ja aivan itseksensä, yksin ja omaehtoisesti. Joissakin tehtävissähän meillä oli vertaisarviointia, mutta sekin oli varsin yksilöllistä suorittamista. Ja minulle se sopi oikein hyvin.

Yhteisöllisyys ja ihmiskontaktit ovat näiden verkko-opintojen aikana hoituneet opettajan toimesta live-webinaarien ja Connect-päivystysten avulla, ja opiskelutovereita olen "tavannut" suljetussa Facebook-ryhmässämme. Siellä olemme tsempanneet toinen toisiamme, jakaneet materiaalivinkkejä ja kertoneet tuntemuksistamme opintojen kuluessa. Ketään näistä opiskelukavereista en ole tavannut livenä, mutta silti heistä on tullut osa verkostoani. Ryhmä näemmä jatkaa toimintaansa myös opiskelujen jälkeen: juuri äsken eräs meistä kysyi vinkkejä uutiskirjeen tekemiseen ja vastauksia oli tullut jo useita.

Luottamus

Omien opettajavuosien aikana opetin verkossa oppiainetta, jossa koko ajan piti epäillä opiskelijan motivaatiota tehdä omat tehtävänsä itse. Nyt opiskelin itse vapaaehtoisesti sisältöjä, jotka kiinnostivat ja motivoivat minua. Ei olisi tullut mieleenikään tehdä tehtäviä väärinkäyttämällä lähteitä tai apukeinoja, tai teettää tehtäviä jollakulla muulla. Minun omasta oppimisestanihan se olisi ollut pois.

Ei tartte auttaa

Opiskelijaryhmämme koostui tietenkin yksilöistä: toiset olivat enemmän hukassa, pihalla ja ulkona kuin toiset, mitä esim. tehtävänantoihin tuli. Aiemminkin jo pohdin, johtuuko moinen suomalaisen ja ruotsalaisen luonteenlaadun eroista. Toisaalta kyse voi olla myös iästä: tuntui siltä, että ryhmämme iäkkäimmät opiskelijat halusivat varmistella kaiken ohjeistuksen yksityiskohtaisesti  opettajalta.

Toisilla saattoi olla myös teknisiä ongelmia, jotka vaikeuttivat opiskelua. Jos esim. palautuskäytäntö poikkesi jotenkin totutusta, oli osa opiskelijoista varmasti pulassa. Näin kävi esim. koodauskurssilla, jossa tehdyt työt piti siirtää ftp-ohjelman avulla omaan public-kansioon ja siten julkaista tuotokset nettiin. Perusjuttu semmoiselle, joka on kotisivujen kanssa puljannut aiemminkin, mutta selvästikin vaativampi tämä toimenpide oli opetella yhtä kurssia varten, jos ei aiempaa kokemusta asiasta ollut. Kurssin aikana kävi niinkin, että opiskelijat tietenkin ryhtyivät auttamaan toinen toisiaan joko Fb-ryhmässä tai oppimisalustan keskustelupalstalla jo ennen kuin opettaja ehti reagoida asiaan. On siis hyvä, että verkkokurssilla on jokin vapaamuotoinen alusta, jossa tietoa voi jakaa ja apua voi kysyä.

Punkt och slut

Mutta nytpä on siis opintotaipaleeni lopussa. Virallinen todistuskin tuli postitse kotiin leimoilla ja allekirjoituksilla varustettuna. 30 opintopistettä on kasassa ja olen "webbredaktör". (Ha-hah!) Jääköön tämä opintoblogini bittiavaruuteen muistuttamaan minua siitä, että en nyt kuitenkaan aivan heti lähtisi opiskelemaan yhtään mitään. Vähään aikaan. Ehkä. Kuitenkaan.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Vähän vielä peruskysymyksiä

1) Mikä ihmeen webbredaktör?

Ruotsissa nimike näyttäisi yleisimmin olevan webbredaktör, Suomessa on monta erilaista nimikettä: verkkotoimittaja, sisällöntuottaja, verkkosisällön tuottaja, verkkoviestinnän suunnittelija tai vaikkapa webmaster.

2) Niin mikä instanssi tämmöistä koulutusta tarjosi?

Mittuniversitetet eli Sundsvallin yliopisto. Mittuniversitetet on susirajan tuolla puolen oleva ilmeisen pienehkö ja tuoreehko yliopisto, joka on sijaintinsa ja houkuttelevuutensa takia joutunut/saanut erikoistua etäopetukseen.

3) Miten sinä tämmöistä päädyit opiskelemaan?

Etsin omille opiskelijoilleni ruotsinkielistä aineistoa korkeakouluopinnoista ja surffailin päämäärättömästi studera.nu-sivustolla. Löytyikin käynnissä oleva haku 30 opintopisteen laajuiseen koulutukseen ja päätin hakea mukaan. Pääsin opiskelemaan varapaikan kautta.


4) Millä kriteereillä pääsit opiskelemaan?

Eee-een tiedä. Olen FM, pääaineena olen opiskellut ruotsia ja sivuaineina englannin ja suomen opintojen lisäksi opettajan pedagogiset opinnot. Jostain syystä pääsin mukaan ryhmään, jossa muut opiskelijat olivat pääasiassa viestinnän tai markkinoinnin ammattilaisia.

5) Oliko opiskelu maksullista?

Ei ollut lukuunottamatta kirjoihin menneitä roposia. Eläköön EU, eläköön pohjoismainen yhteistyö!

6) Mitäs seuraavaksi ajattelit opiskella?

En mitään vähään aikaan...

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

No niin.

Nonni. Sinne meni. Viimeinen tehtävä lähetetty. Ei muuta raportoitavaa tähän hetkeen. Palaan asiaan muutaman päivän kuluttua tarkempien tuntojen kera.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Yhtä vaille valmis

30 opintopisteen projekti lähestyy loppuaan. Sain rypistettyä viimeisen ison tehtävän eli verkkoprojektin kasaan juuri ennen parin viikon lomamatkalle lähtöä. (Lue: viime tingan ihminen iski jälleen...) Pieni kävelylenkki pakkasessa stimuloi poimuja ja lohkoja niin, että keksin käyttää projektin kantavana teemana tarinallisuutta. Matkailumarkkinoinnissahan tarinallisuutta on alettu hyödyntää enemmänkin viime aikoina, joten olinpa taas itseeni tyytyväinen, kun keksin yhdistää tarinaa myös tähän tehtävään.

Case-tehtävä ja tarina

Tehtävänä oli siis kehittää case-yritykselle digitaalisen läsnäolon strategia ja konsepti. Tehtävään kuului myös kohderyhmäanalyysi, projektin edellytysten ja toteuttamisen pohdinta work breakdown structure -kaavion avulla, mock-up-version tekeminen yrityksen etusivusta sekä digitaalisen markkinoinnin toimenpiteiden ja kanavien arviointi. Case-yrityksenä oli kuvitteellinen hotelli Fjällgården, joka mukamas sijaitsee Tänndalenissa. Sukuyrityksen toiveena olisi laajentua ja vastata ketjuhotellien kilpailuun. Yrityksen tausta oli kuvattu sekin tarinan avulla ja tehtävässä piti hypätä toimitusjohtajan tyttären housuihin, joka teki paluun kotiseudulle ja oli nyt kehittämässä yrityksen verkkoläsnäoloa dynaamiseen suuntaan.

Sain arvosanaksi projektityöstäni B:n, joten myös opettaja taisi olla tyytyväinen tarinallisuuteen. Myös vertaisarvioinnissa kehuttiin tarina-lähtökohtaa. Toki arvioijat miettivät, millä resursseilla tarinan kehittäminen toteutettaisiin. Ajatuksenani oli nimittäin, että tarinan avulla kerrottaisiin "Tunturituvan" suvun tarina ja värikkäät hahmot lähtisivät elämään omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa. Tavoitteiden asettamisessa oli siis jälleen kerran haastetta, joten saan jatkossakin some-hommissa pohtia tarkkaan, toteutuvatko tavoitteet SMART-mallin mukaisesti. Huoh.

Fjällgårdenin "nettisivut"

Alla on feikkiversio, jonka loin case-yrityksen nettisivujen etusivuksi. Oli kiva värkkäillä iPadilla, joka soveltuukin nopeitten luonnosten tekemiseen oivallisesti. Palautteen perusteella minun olisi pitänyt tehtävässä pohtia syvemmin mm. typografiaa, mutta en nyt tällä kertaa sitten siihen muistanut taipua. Hur som helst, tuommoista jälkeä tuli.

Karvalakkikuva CC BY: weisserstier 

Allra sist

Nyt on sitten enää viimeisen tehtävän vuoro. Minun pitää vertaisarvioida toisen opiskelijan verkkoprojektituotos, kytkeä arvioni kurssikirjallisuuteen ja palauttaa tehtävä helmikuun loppuun mennessä. Sitten olen suorittanut 30 opintopisteen webbredaktör-paketin täysin etänä. Vuosi sitten helmikuussa tämä hetki vaikutti melko kaukaiselta.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Kirjallisuuskatsaus

On sijaistoiminnon aika. Parhaillaan minun pitäisi kirjoittaa viimeistä isoa rypistystä kasaan, sillä viikon päästä on deadline. En ole vielä aloittanut. Sen sijaan päätin, että voisi olla syytä pitää kirjallisuuskatsaus ennen kuin pöydällä lojuva karvakasa (=kissa) peittää alleen otilla olevat opukset.

Pakolliset kurssikirjat:
  • Fredrik Wackå: Webbredaktörens handbok, 2009.
  • Dave Chaffey, Internet Marketing: Strategy, Implementation and Practice, 2009. 
  • David Philips & Philip Young, On line Public Relations, 2009.
  • Jim Sterne, Social Media Metrics, 2010. 
  • Kerstin Ahlberg: Din upphovsrätt och andras: handbok för journalister, 2008. 
  • Helena Englund Hjalmarssson & Karin Guldbrand: Klarspråk på nätet, 2009. 
  • Ove Dalen: Effektiv nettskrivning, 2009.
  • Englund, Helena & Sundin, Maria, Tillgängliga webbplatser i praktiken, 2008. 
  • Krug, Steve, Don’t make me think, 2005.
  • Cameron Adams et al., Web Standards Creativity: Innovations in Web Design with
    XHTML, CSS, and DOM Scripting, 2007.
  • Bo Tonnquist, Projektledning, 2010. 
  • Susan A. Wheelan, Att skapa effektiva team: en handledning för ledare och medlemmar, 2010.
  • Tomas Gustavsson, Agile – konsten att slutföra projekt, 2007.
Näiden lisäksi kurssikirjallisuuden joukossa oli muutamia tieteellisiä artikkeleita sekä nettilähteitä. Nettilähteitä käytettiin etenkin koodauskurssilla.

Pari huomiota kurssikirjallisuudesta:

1) Ruotsalainen tapa on ostattaa kirjat opiskelijoilla. Niin nytkin. Jotkin opukset hankin  AdLibriksen kautta, toiset onnistuin lainaamaan JAMKin ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta.

2) Etäopiskelusta huolimatta kursseilla käytettiin mielestäni varsin vähän (ajankohtaisia ja tuoreita) nettilähteitä. Välillä tuli tunne, että kurssin suunnittelija ei ollut jaksanut vaivautua etsimään tuoretta tietoa asiasta. Myöskään opiskelijoiden kesken ei esiintynyt innovatiivista linkkien jakamista tältä osin.

3) Hyödyllisimmät teokset jatkon kannalta ovat mielestäni Wackån Webbredaktörens handbok sekä yllättäen norjalainen Effektiv nettskrivning. Myös projektiopuksissa riittää pureskeltavaa minulle.

Bonushuomio: En sitten lukenut yhtään e-kirjaa näiden opintojen aikana. Web 2.0. Jep, jep.

torstai 19. tammikuuta 2012

Miten akan kävi?

Ei vielä mitenkään.

Tammikuussa olisi ollut kontaktiviikonloppu Sundsvallissa, mutta olosuhteista johtuen olin uupunut, enkä jaksanut lähteä rynnimään keskeltä Suomea keskelle Ruotsia. Päätin tehdä kontaktiviikonlopun työtkin etänä eli uusintatenttinä - etäsuorittaminen oli siis vaihtoehtoinen suoritustapa. Näiden tehtävien tekeminen on nyt sitten venynyt ja viimeisiä tehtäviä yritän ryhtyä miettimään vasta nyt.

Ennen joulua sain kuitenkin tehtyä tämän viimeisen kurssin ensimmäisen osion eli projektisuunnitelman. Tein sen omaan toiminimeeni liittyen. Tehtävässä piti organisaatiokuvauksen ja muutamien agile-menetelmää koskevien pohdintojen lisäksi olla seuraavat elementit:

1. Projektin perustiedot (nimi, tilaaja)
2. Tiivistelmä tavoitteista
3. Tausta ja tarkoitus (projektitavoitteet ja hyöty sekä rajoitukset)
4. Mitä vaaditaan, jotta projekti toteutuisi?
5. Nykytilanteen analyysi
6. Kohderyhmäanalyysi
7. Aikataulutus välietapein
8. Projektiryhmä ja sen työtapa (agile-menetelmä vai perinteinen projekti?)
9. Viestintäsuunnitelma
10. Riskien arviointi

Arviointeja tuosta suunnitelmasta ei ole vielä tullut, mutta sen sijaan saimme viimeisen tehtävänannon. Siinä meidän uusijoiden pitää case-esimerkin avulla tehdä webbiprojekti, jossa luodaan webbistrategia kuvitteelliselle majoitusyritykselle (= perinteinen perhehotelli Tänndalenin laskettelukeskuksen tuntumassa). Strategiassa suunnitellaan yrityksen verkkoläsnäolon edellytykset ja toimenpiteet, tehdään kohderyhmäanalyysi ja avataan projektin kulkua (work breakdown structure). Lisäksi luodaan visuaalinen ehdotus, mock-up-versio, yrityksen nettisivuston etusivuksi. Tehtävän viimeisessä osassa esitellään tämän kuvitteellisen "Tunturituvan" markkinointia: missä kanavissa digimarkkinointia tehtäisiin, miten hakukoneoptimointi otetaan huomioon, mitä sisältöjä digimarkkinointiin tuotetaan ja miten menestystä arvioidaan.

Nyt vasta siis katsotaan, miten akan käy. Onnistuuko akka suorittamaan 30 opintopistettä täysin etänä vai ei?